Uusi vuosi, uusi lähtöpiste

Edellisestä postauksesta on melkein vuosi. Käytännössä koko vuoden 2017 tappelin Basedowin taudin kanssa. Kevätpuoli oli tosi vaikeaa, kesä helpompi. Lokakuun lopussa kilpirauhanen poistettiin kokonaan. Jouluna saimme tietää, että veriarvoni ovat viimeinkin viitearvojen sisällä.

Se tarkoittaa, että meillä on taas lääkärin lupa yrittää raskautua. Lääkäriä nauratti riemullinen kiitokseni puhelimessa, kun hän tiedon kertoi. Mutta iloistahan se oli, suurin uutinen ja paras joululahja pitkään aikaan.

Jätimme ehkäisyrenkaan käytöstä jo aiemmin syksyllä, jotta kroppani ehtisi totutella luomukiertoon samalla kun kilpirauhanen etsii tasapainoa. Tämä on varmasti ollut hyvä ratkaisu, sillä kuukautiseni ovat olleet aika sekaisin syksyn ajan, ja nyt vasta tasaantumassa.

Tiedän kyllä, että tämä ei ole vielä maali. Tämä on vasta alkuerä. Mutta yli vuoden taisteltuani osaan kyllä olla onnellinen ja kiitollinen tästä erävoitosta. Nyt olemme suunnilleen samassa pisteessä kuin noin kaksi vuotta sitten, kun ensimmäisen kerran jätimme ehkäisyn pois ja jäimme odottamaan ja toivomaan. Ikää ja kiloja on tullut kivasti lisää, kilpirauhanen on poistettu, ja olen lujittunut vastoinkäymisten myötä.

Mutta nyt on tässä kaikessa taas toivoa. Juuri nyt en pelkää vaan nauran ilosta!