Vauvan pehmein pyyhe

Minä olin tänään kerjäämässä ihan suoriksi sanottuna. Kävin [naapurin] rouvalta pyytämässä vauvan riepuja. Muu ei auta kun ei itsellä ole ja kaupasta ei saa. Huomenna aion mennä [toinen naapuri] rouvan kimppuun. Kerjään nyt kun vielä on voimia kerjätä.

Elna-mummoni kirje miehelleen Veikolle 13.11.1942.

Mummoni sai esikoisensa välirauhan aikana keväällä 1941. Perheen toinen lapsi syntyi jatkosodan aikana, kevättalvella 1943. Ylläolevassa kirjeen lainauksessa mummo kertoo säännöstelyn ja pula-ajan aiheuttamista vaikeuksista saada vauvalle välttämättömiä tarvikkeita kuten vaippariepuja. Lopulta kankaita löytyikin, ja joulukuussa Veikko kirjoitti Elnalle:

Sinä olet siis saanut Hämeenlinnasta pikku-Pekalle tarpeellista kangasta. Se olikin tänä aikana suuremmoinen annos. Eiköhän riepuja vielä saa lisää. Ellet muuten, niin revi minun hienoimpia paitoja. Enhän niitä nyt aivan lähi aikoina tarvitse ja eiköhän aikakin sitten parane, kun minulle niistä hätä tulee.

Veikko-pappani vaimolleen 13.12.1942.

Pappa kehotti siis käyttämään paremmat paidat vauvan tarpeisiin. Jollain tapaa tämä kertoo asioiden tärkeysjärjestyksestä.

Kaikkea Elna ja Veikko eivät joutuneet ”kerjäämään” naapureilta. Perheessämme on tallella valkoinen, siniraidallinen pellavapyyhe, hienointa ja pehmeintä pellavaa. Tarina kertoo, että sitä on käytetty perheen lasten kylpypyyhkeenä sen pehmeyden takia: vastasyntyneen vauvan iho on herkkä ja hauras, ja tarvitsee pehmeimmän mahdollisen kosketuksen. En tiedä, onko Elna itse kutonut pyyhkeen vai onko se ehkä hänen äitinsä tekemä,  mutta pehmeä se on. Samalla, 1940-luvulta peräisin olevalla pyyhkeellä on kylvetetty myös sisarukseni ja minut, ja viime syksynä äitini pesi ja paikkasi sen Sisupussia varten.

Pyyhe on pehmeä ja kaunis. Ensimmäisen kotona tehdyn kylvyn jälkeen käärimme aarteemme tähän pyyhkeeseen. Näin Elna ja Veikko ovat olleet kauniilla tavalla läsnä myös Sisupussi alkutaipaleella.

kylpy

Se on ”vain pyyhe”, mutta minulle se merkitsee paljon enemmän. Sillä pyyhkeellä vauvamme on osa sukupolvien ketjua. Se pyyhe sitoo hänet arkisella, mutta samalla pyhällä tavalla osaksi tätä perhettä ja sukua. Enkä voi olla ajattelematta, että koska sillä pyyhkeellä on kuivattu pieniä vauvoja suurella rakkaudella jo yli 70 vuotta sitten, se kuljettaa mukanaan sitä hellyyttä ja rakkautta – siunausta – myös tähän päivään, suvun tuoreimmalle pienokaiselle.

(Toki Sisupussi kylvystä rentoutuneena pissasi pyyhkeelle, mutta kestäähän tuo pesun.)

Suvussamme on myös kastemekko, joka tulee Sisupussin ylle ristiäisissä. Siinä on kastettu niin minut kuin koko serkkusarjani, ja helmaan on kirjailtu kaikkien nimet. Kastepuvusta lisää sitten kun aihe on ajankohtainen – toivottavasti ehdin kirjoittaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s