Silkkikiharat parturissa

Tiitiäinen, metsäläinen
pieni menninkäinen.
Posket tehty puolukasta,
tukka naavatuppurasta.
Silmät on siniset tähdet.

(Kirsi Kunnas)

Kirsi Kunnaksen runo Tiitiäisestä on yksi suosikkejani, jota olen lorutellut Topille vauvasta asti. Pojalla on ollut syntymästään asti vahvat hiukset, ja vaikka ne eivät vähimmässäkään määrin muistuta naavatuppuraa, on tässä runossa silti paljon meidän Sisupussiamme. Ainakin nuo siniset tähtisilmät.

Topin hiukset olivat hänen syntyessään aivan tummat, mutta ovat sittemmin vaalentuneet keskiruskeiksi. Hiukset ovat sekoitus hänen vanhempiensa hiuksista: Topin isän hiukset ovat olleet lapsesta asti tummat ja kiharat, minulla taas on aina ollut piikkisuorat hiukset, jotka olivat pikkulapsena vaaleat ja tummenivat vasta kouluiässä ruskeiksi. Topilla on keskiruskeat hiukset, jotka ovat kasvaessaan kihartuneet latvoista hurmaavaksi kiharapörröksi.

Otsahiukset ovat alkaneet olla jo vähän tiellä. Ne tulevat silmille ja niitä sohiessaan Topi raapii vahingossa itseään otsaan. Koronakeväällä Topin otsahiuksia siistittiin ihan kotikonstein, mutta nyt halusin kokeilla, miten ammattilainen hoitaisi Topin otsisongelman. Varasin Topille ajan Ekokampaamo Okraan Jyväskylään. Kävin itse siellä noin kuukausi sitten, ja olin tosi tyytyväinen.

Varasin parturireissuun mukaan leluja, vähän herkkuja ja vaikka mitä, kun pelkäsin että Topi pelästyisi uutta tilannetta ja joutuisin rauhoittelemaan häntä. Eikä mitä! Huolimatta lyhyiksi jääneistä päiväunista reissu meni tosi hyvin. Toki hän ujosteli Mirva-parturia, mutta asettui ihan rauhassa syliini parturintuoliin. Saimme molemmat viitat kaulaan, ja Topi ihmetteli sitä vain yhden hetken. Sitten luimme yhtä hänen tämänhetkisistä lempikirjoistaan, Tarmon traktoria, ja ennen kuin kirja oli lopussa, oli hiukset leikattu.

Hämmennystä Topille aiheutti vähäsen se, että minäkin laitoin ennen sisään menoa kasvomaskin, ja Mirvakin laittoi pyynnöstäni maskin. Ihan varmuuden vuoksi, kun parturissa joudutaan melko lähelle kasvoja, emmekä kumpikaan halunneet tartuttaa toista. Topi ei ollut aiemmin nähnyt minua maskin kanssa, mutta se aiheutti vain hetkellisen kulmien rypistyksen ennen kuin unohtui.

Topin otsatukkaa lyhennettiin ja Mirva napsaisi pyynnöstäni myös hieman sivuhiuksia, jotka ovat usein ruoassa ja hammastahnassa ja vaikka missä, kun tunkevat helposti suuhun. Otsis on nyt tosi kiva, ja vaikka kasvaa varmasti taas pian liian pitkäksi, nyt tiedän että parturiin on kiva mennä Topin kanssa. Ehkä hän tottuu Okraan ja Mirvaan niin, että minäkin voin lakata jännittämästä. Toistaiseksi en osaa kuvitella, että Topin hurmauskiehkuroita leikattaisiin, mutta käytännön syistä otsatukkaa on välillä lyhennettävä.

Sen aikaa kun valitsin hänelle uutta hiusharjaa, Topi tutki uteliaana Okrassa myynnissä olevia koruja ja muita tuotteita. Onneksi ehdimme pelastaa korvakorut pienistä käsistä ennen hukkaamista! Hankin hänelle pehmeän hiusharjan takkujen selvittämiseen. Vasta hiljattain ostin hänelle ensimmäisen lastenshampoon. Tähän asti hiukset on pesty lahjaksi saadulla, ihanan pehmeällä ja miedolla vauvojen pesuaineella. Kun takkuja alkoi tulla enemmän, ostin kotimaisen lastenshampoon joka sisältää myös hoitoainetta. Koska hiukset pestään noin kerran viikossa, pieni pullo tulee riittämään pitkään.

P.S. Tämä ei ole kaupallinen yhteistyö, vaan ihan vilpitön kehu: Okra on kiva paikka!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s